Arvoisa Puhemies,
 
Näin juhannuksen alla liikennekysymyksistä nousevat esille valitettavat ongelmat: liikennekuolemat, vesiliikenneonnettomuudet, alkoholin vaikutuksen alaisena olevat kuskit niin teillä kuin vesilläkin. Liikenneruuhkat, päästöt ja melusaaste konkretisoituvat maanteillä, kun koko Suomi liikkuu juhannuksen viettoon.
 
Tieliikenneturvallisuus, ruuhkiin puuttuminen ja ympäristöongelmat ovatkin keskeisiä lähtökohtia tässä pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvassa liikennepoliittisessa selonteossa.
 
Näkökulma on kuitenkin myös laaja-alaisempi: selonteossa liikennepolitiikka ja liikennejärjestelmä kytkeytyvät tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, talouteen ja työllisyyteen, sekä alueiden kehittämiseen.
 
Selonteko tarkastelee ja tuo ratkaisuja kiitettävästi sekä aiempiin että uusiin liikennepoliittisiin haasteisiimme.
 
Uskaltaisin kutsua tätä aidosti parlamentaarisesti ja demokraattisesti valmisteltua selontekoa hyvinkin punavihreäksi painotuksiltaan. Se ei liene konkreettisilta tuloksiltaan aivan fantastinen – rahaa on niukalti – mutta valmistelultaan kylläkin. Kiitos siitä työhön osallistuneille ja erityisesti ministeri Kyllöselle.
 
Arvoisa Puhemies,
 
Tilanteessa jossa rahat siis ovat vähissä, on vasemmiston eduskuntaryhmä tyytyväinen liikennepoliittisen selonteon painotuksista erityisesti niihin, jotka edesauttavat sellaisten väylien korjausta, joita eniten käytetään ja kulutetaan arjen liikenteessä.
 
Vuodesta 2016 lähtien uusien väylien rakentamisesta siirretään 100 miljoonaa perusväylänpitoon. Uusien väylien rakentaminen entisten kunnon kustannuksella olisikin liian lyhytnäköistä ja riskialtista. Koko maata tasavertaisesti kohteleva satsaaminen nykyisen tieverkon ylläpitämiseen, on suora sijoitus myös liikenneturvallisuuteen.
 
Tieliikenteen osalta erityisesti raskaita ajoneuvoja ajavat ammattikuljettajat ovat olleet huolissaan liikennekuolemien tilastoinnista. Suomessa on arvioitu tapahtuvan liikenteessä yli 20 itsemurhaa. Tämä aiheuttaa usein trauman syyttömille kuskeille ja haittaa heidän ammatin harjoittamistaan. Meidän tulisikin nostaa esille liikenteeseen liittyvänä epäsuorana ongelmana nämä itsemurhat ja tutkia mahdollisuuksia muuttaa liikennekuolemiin liittyvää tilastointia esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan.
 
Arjen liikenteessä erityisesti julkisen liikenneverkon kehittäminen on tärkeää. Palveluiden ääreen tulee jokaisen päästä tasavertaisesti riippumatta siitä omistaako autoa vai ei.
 
Vasemmiston mielestä julkisen liikenteen kehittäminen ja parantaminen on aina sijoitus ihmisten väliseen tasa-arvoon. Erityisesti kaupungeissa, joissa töissä käydään autoilla, tulee joukkoliikennettä kehittää houkuttelevammaksi ja kaikille mahdolliseksi varallisuudesta riippumatta. Tämä jos mikä säästää teitä ja ympäristöä, sekä haja-asutusalueiden kutsuliikenne myös selvää rahaa.
 
Kevyen- ja julkisen liikenteen yhteensovittaminen kaupungeissa tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi. Nykyinen tapa, jossa pyörätiet yhdistetään tai pikemminkin sekoitetaan jalankulkuun ja jossa pyörätiet tavan takaa katkeilevat, ei toimi. Olisi parempi osoittaa pyöräilijöille ajorataan kuuluva, mutta autoista selkeästi erillinen kaista.
 
Juuri pienet, liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet kuten kevyen liikenteen väylien kehittäminen ja vartioimattomien tasaristeysten poisto ansaitsisivat enemmän huomiota.
 
Kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt valtioneuvoston periaatepäätökset kolmesta ratahankkeesta eli Pisara-radasta, Pasila-Riihimäki-radan kakkosvaiheen toteuttamisesta sekä uuden Imatran kautta kulkevan tavaraliikenneyhteyden rakentamisesta Venäjälle ovat hankkeita, jotka edistävät koko maan liikenteen sujuvuutta, tästä tuskin kukaan voi olla eri mieltä.
 
Suomalaiseen liikennekulttuuriin ollaankin nyt pureutumassa uusilla ja tarpeellisilla liikennepoliittisilla keinoilla. Vasemmiston ajamat linjaukset: painotus raideliikenteeseen ja hybridi- ja sähköautojen kehittäminen kertoo välttämättömästä muutoksesta parempaan, ympäristöystävällisempään liikennepolitiikkaan. Huoli ympäristöstä ja tapa jolla korjata liikennepolitiikkaa tekee erityisen uskottavaksi se, että viesti tulee niin kansalaisjärjestöiltä kuin liikenneministeriöstä, huoli on yhteinen ja nyt yhdessä olemme siihen selonteon mukaan puuttumassa.
 
Arvoisa puhemies,
 
Tämä Suomen vasta toinen liikennepoliittinen selonteko nostaa erityisesti vasemmistolle tärkeitä ja tuoreita näkökulmia esille.  Liikennepolitiikkaa suunniteltaessa, liikenneturvallisuuden kehittäminen, ympäristöystävällisyys ja tasa-arvoisuus hyödyttävät kuitenkin kaikkia.