Vietämme paraikaa vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Juhlapuheissa olemme yhtä mieltä sen tarpeellisuudesta ja huolestuneina toivomme lisää kansalaisaktivisteja tekemään työtä, jolle ei muuten löydy tekijöitä tai joka ei ole niin kannattavaa, että bisnesmiehet ja -naiset siihen iskeytyisivät. Samaan aikaan kuitenkin teot ovat toista vai mitä pitäisi ajatella Jyväskylän työttömien kohtelusta.

Työttömyysluvut ovat hieman kaunistuneet, mutta silti Jyväskylä on maan työttömyystilastoissa kuudentena 12,8%. Työttömien naisten ja yli 60-vuotiaiden kohdalla tilanne näyttää helpottavan, muita ryhmiä hitaammin. Ja erityisen tukala on pitkäaikaistytöttömien osa. Heitä oli tammikuun lopussa yli 4000. Määrä oli vuodessa kasvanut lähes 500:lla. Heidän osuutensa on peräti 24,7%. Tätä suurempi luku on vain Pirkanmaalla ja Hämeessä.

Edellisen laman jälkeen työttömät tarmokkaasti ryhtyivät auttamaan itse itseään. Presidentti Martti Ahtisaaren kannustamana ja amerikkalaisen talousviisaan Jeremy Rifkin ajatusten mukaan uskottiin, että 3. sektori hoitaa, jos ei kokonaan niin ainakin suuren osan ongelmaa. Syntyi työttömien yhdistyksiä ja niihin monipuolista toimintaa: ompelimoja, pyöräkorjaamoja, ruokaloita. Jyväskylässäkin

Työttömien yhdistys perusti ruokalan ja tukityöllisti ihmisiä monin tavoin. Ja kuin itsestään 3. sektorista tuli valtion ja kuntien vastuunkannon paikkaaja, kunnes tämän vuoden alkupuolella suunta muuttui. Työttömien yhdistyksen ruokala-toiminnasta tuli yhtäkkiä ja yllättäen vapaata kilpailua vääristävä tekijä. Niinpä se oli verolle pantava ja palkkatukirahoja vähennettävä. Tämän seurauksena Huhtasuolta on suljettu Perttulan kansanruokala. Ketä kiinnostaa, missä nelisenkymmentä köyhää aterioi päivittäin? Sosiaalitoimistoako? Senkin palvelut siirrettiin varmemmaksi vakuudeksi jo aiemmin keskustaan.

Jyväskylän Kellarikievarissa ruokailee päivittäin noin 160 ihmistä. Heidän aterioidensa hintaa on jouduttu nostamaan eikä henkilökuntaa, näitä vaikeasti työllistettäviä ihmisiä voida enää palkata siinä määrin kuin aiemmin. Keskusteluissa on myös valitettu, että muutkin kuin työttömät nauttivat siellä halpaa ruokaa. Yli puolet Kievarin asiakkaista on työttömiä ja loput eläkeläisiä, joista suurin osa on joutunut eläkkeelle ei suinkaan työstä vaan työttömyydestä. Voiko joku olla heille kateellinen?

Vapaaehtoistyön vaikuttavuutta on arvioitu hiljan ilmestyneessä tutkimuksessa. Siinä todetaan, että vapaaehtoistyö on julkisella sektorilla tehtyä palkkatyötä tehokkaampaa ja että se tuo yhteiskunnalle myös merkittäviä säästöjä. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin kuusinkertaisesti. Olisiko lain pykälien tulkinnassa myös sijaa sydämelle, edes sille puolikkaalle?