Tällä hetkellä käydään kiivasta keskustelua opiskelupaikoista ja niiden kohdentumisesta: kuka saa opiskella, missä vaiheessa elämäänsä ja miten. Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen (Ksml 20.6.) on huolissaan varsinkin peruskoulunsa päättäneiden ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden puolesta. Heistä vain 68 prosenttia sai opiskelupaikan. Myös YLE (22.6.) uutisoi aiheesta otsikolla ”Työttömät kisaavat nuorten kanssa opiskelupaikoista”.
Median huoli opiskelupaikkojen suhteen on tärkeä. Onneksi tulevaan hallitusohjelmaa on tehty vahva kirjaus ja koulutuspaikkojen kehittämiseen on budjetoitu rahaa. Ensinnäkin hallitusohjelmassa luvataan seuraavaa: ”Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.” Tämä nuorten yhteiskuntatakuu-hanke toteutetaan TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteisenä hankkeena vuoteen 2013 mennessä.
Toisekseen Inkeri Pasasen esittämä selitys opiskelupaikkojen vähyydestä tai oikeastaan niiden valumisesta jo tutkinnon saaneille ei päde enää seuraavan hallitusohjelman osalta. Koulutusta käsittelevässä hallitusneuvottelu-työryhmässä, jossa olin vaikuttamassa, kirjattiin ohjelmaan seuraavaa: ”Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.” Tämän avulla peruskoulunsa päättäneiden hakijoiden tilanne paranee opiskelupaikkojen osalta. Pasasen huoli ei siis kohdennu riittävästi oikeaan suuntaan. Hallitusohjelmassa myös pyritään ammatillisen koulutuksen joustavoittamiseen, joka ei sinänsä ole ongelmallista, vaan parhaassa tapauksessa se lisää opiskelijoiden mahdollisuuksia yhdistää esimerkiksi työpajoissa ja oppilaitoksissa oppimista.
Hallitusohjelmassa jouduttiin tekemään kuitenkin myös kompromisseja, kuten mediasta on saatu lukea, ja niin on tapahtunut myös koulusta koskevan ohjelman osalta. Suurimmat ongelmat koulutuksen suhteen liittyvät, eivät välttämättä niinkään lukioiden sijainteihin, tai opiskelupaikkoihin sinänsä vaan kirjauksiin, joissa sekä lukioiden että ammattioppilaitosten rahoituspohjiin on tehty kirjaukset tuloksellisuusrahoituksista. Tämä on asia, josta tulisi olla huolissaan, sillä se jos mikä eriarvoistaa keskenään sekä oppilaitoksia että opiskelijoita. Tällainen tulos- palkitsemisjärjestelmä edellyttää ja luo kilpailua, mikä sotii tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuusperiaatteita vastaan, joille suomalainen koulutus on aiemmin perustunut.
Eila Tiainen,
Kansanedustaja (vas.)
Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka-työryhmän
jäsen hallitusneuvotteluissa
(kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 1.7.2011)
Kommentit