Kansainvälistä naistenpäivää (8.3.) on vietetty 1900-luvun alusta alkaen ympäri maailmaa. Kansainvälisen naistenpäivän vietto oli lähtökohtaisesti sosialististen, vasemmistolaisten ja rauhanliikkeiden naisten aikaansaannosta. Suomessa naistenpäivää on vietetty yli puoluerajojen esimerkiksi yhteisillä tapahtumilla. Suomessa naisliikkeiden yhteistyön tuloksia ovat olleet muun muassa lasten subjektiivinen päivähoito.

 
Naistenpäivänä ruusujen sijaan ja pörssiyhtiöiden kiintiöpaikkojen ohella haluan nostaa esille ajankohtaisia kiistoja, jotka puolustavat naistenpäivän tärkeyttä ja nostavat esille, miksi solidaarisuus ja vähempiosaisten naisten puolustaminen on tänäänkin tärkeää ja valitettavasti ajankohtaisempaa kuin aikoihin.
 
Naisten oikeuksien puolustamisen ytimeen kuuluu naisen oikeus omaan ruumiiseensa. Tällä hetkellä keskustelut abortista jakavat mielipiteitä yli puoluerajojen. Muualla maailmaa esimerkiksi osassa Yhdysvaltoja on naisten oikeuksia ryhdytty ankaralla kädellä ohjaamaan niin, että mahdollisuus turvalliseen aborttiin vähenee. Suomessa taas mahdollisuus turvalliseen synnytykseen on noussut esille sairaaloiden siirtyessä kauemmas ja sairaalamaksujen lisääntyessä.
 
Toinen esimerkki on keskustelu kotihoidontuesta ja sen leikkaamisesta kolmesta vuodesta kahteen. Keskustan Mari Kiviniemi on esittänyt sodanjulistuksen, jos tukeen kosketaan. Tutkimukset ja prosentit kuitenkin osoittavat, että kotihoidontuki on yksi syy pohjoismaisessa vertailussa sille, miksi naisten työurat jäävät lyhyemmiksi ja pätkiytyvät useammin kuin miesten, mikä osaltaan heikentää naisten toimeentuloa. Kuntauudistuksessa olisikin hyvä nostaa esille myös ne järjestelyt, joiden kautta pystyttäisiin aidosti tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja perheille järjestää lastenhoitoa.
 
Kolmas esimerkki on leskeneläkkeet, jotka nousivat taannoin esille naisille suunnattujen suurten eläkkeiden näkökulmasta. Mielestäni on tärkeää, että tätäkin järjestelmää pöyhitään, asettaahan se eläkeläiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, oletko yksineläjä, hyvin toimeentulevan puolison leski vai huonosti toimeentulevan leski. Leskeneläkkeen arviointi itse lesken toimeentulon näkökulmasta olisi ehkä yksi vaihtoehto järjestelmän purkamiseen.
 
Näiden esimerkkien avulla haluan korostaa, että monet naisiin kohdistuvista kiistoista koskettavat useimpia naisia monissa maissa. Solidaarisuutta tulisi kohdentaa erityisesti heitä kohtaan, joiden asema ei ole kohentunut huolimatta siitä, että naisten oikeudet ovat parantuneet vuosikymmenten saatossa.
 
Eila Tiainen, kansanedustaja (vas.)
Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisessa naistenpäivänä 8.3.2012