Kunnallisvaalit ovat täällä taas. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 61,2 prosenttia. Nyt olisi syytä petrata monestakin syystä. Näissä vaaleissa käydään palveluiden ja kuntaliitosten ohessa taistelua myös siitä, kuinka valtaa halutaan jakaa ja järjestää. Miksi on tärkeää, että terveyspalveluista puhuttaessa nostetaan esille myös valtuustojen asema? Mikä on kuntalaisaloite?
 
Kuntaliiton tekemissä tutkimuksissa on esitetty, että äänestämisaikeisiin eniten vaikuttavat tulotaso, ammatti sekä ikä. Tulokset kertovat, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja parhaiten ansaitsevat äänestävät aktiivisemmin kuin vähän koulutetut ja alimmassa tuloluokissa olevat. Näiden arvioiden toivoisi muuttuvan, sillä tällä hetkellä juuri huonosti toimeentulevien aseman parantamisista käydään kovia vääntöjä. Huonosti toimeentulevia ovat sekä yksinelävät mummot että opiskelijat, joiden kesätienestit hädin tuskin riittävät asunnon vuokran maksuun.
 
Palveluiden ulkoistaminen ylikansallisille yrityksille vähentää kunnallista päätöksentekoa. Tämän vuoksi esimerkiksi vasemmistoliitto on nostanut esille kansanäänestysten merkityksen kunnallisen päätöksen teon kehittämisessä. Esimerkiksi kuntaliitostilanteessa ja muissa asioissa kuten rakentamiseen liittyvissä asioissa tulisi kuunnella kuntalaisia nykyistä enemmän. Selkeimmän viestin kunnalliset päättäjät saavat tästä äänestämisen kautta. Äänestäminen onkin yksi tapa selkeyttää päätöksentekoa.
 
Äänestämisen lisäksi vasemmiston mukaan kuntalaisdemokratiaa on vahvistettava myös muilla keinoilla. Kuntalaisten kuulemista on lisättävä järjestämällä nykyistä enemmän asukastilaisuuksia eikä lautakuntien paikkoja ei tule vähentää, vaan päätöksentekoon on saatava mukaan mahdollisimman monet. Toinen suora osallistumismahdollisuus on kuntalaisaloite, joiden käyttö tulisi tehdä yleisemmäksi. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteella kuntalainen voi esittää päättäjiä ratkaisemaan jonkin ongelman. Kunnallisen kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia kunnan äänestysikäisistä asukkaista.
 
Esitettyjen mahdollisuuksien lisäksi on kuitenkin pystyttävä ilman erillisiä kuulemisia ja aktivointeja turvaamaan kuntalaisille peruspalvelut kunnan järjestäminä. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu että kaikesta ei tarvitse jatkuvasti taistella. Se ei ole passivointia vaan mahdollistaa osallistumisen ja muiden asioiden kehittämisen luovilla ja uusilla tavoilla, kun kaikesta arkeen liittyvästä ei tarvitse huolehtia jatkuvasti. Professori Matti Wibergin sanoja hieman muokaten toteaisinkin, että erityisesti kuntavaaleissa kaikki politiikka on myös paikallista. Tällä tarkoitan, että myös päätöksenteko tulisi säilyttää paikallisena.
 
kirjoitus on julkaistu Sisäsuomen Lehdessä vk:lla 38