Tämän syksyn kuntavaaleissa puhutaan erityisesti palveluista. Puhutaan siitä, kuinka järjestää riittävät palvelut niin ikäihmisille kuin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Ja kuinka järjestää perusterveydenhuolto niin, ettei vahinkojen määrä kasaannu lähitulevaisuuteen ja moninkertaistu. Haasteen keskusteluun tuo tietenkin samanaikainen puhe leikkauksista ja säästöistä. Tällöin keskustelu tiivistyy usein kysymykseen: Kuinka halvalla lähtee.

Ne tahot, jotka viljelevät palveluiden yhteydessä tehokkuus-puhetta, esittävät kuntien palveluiden laadun paranemisen tapahtuvan ulkoistamisen kautta; ennen kunnan tuottamat palvelut ostetaan markkinoilta. Samalla ulkoistamisen ja säästämisen ohessa esitetään, että tällä kaupalla myös lisätään ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen millaisen palvelun kukin saa ja haluaa. Taustalla on siis ajatus, että kilpailuttamalla palvelut markkinoilla, päästään parhaimpaan tulokseen kuntien peruspalveluiden järjestämisen osalta.

Aivan päinvastaista samasta aiheesta kuullaan esimerkiksi professori Johan Willerin suusta. Åbo Akademin tutkijaryhmä on kyseenalaistanut väitteen, jonka mukaan julkinen omistus olisi sinällään tehotonta.

Tutkimusryhmän mukaan palveluja onkin tarkasteltava muidenkin tekijöiden kuin vain taloudellisen hyödyn näkökulmasta katsoen. Tämä vaikuttaa hyvin loogiselta, kun perusta palveluiden järjestämisessä tulisi olla ensisijaisesti ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa eikä taloudellisen hyödyn tavoittelussa.

Tutkimuksen mukaan ulkoistetut palvelut eivät aina myöskään tule edullisemmiksi, sillä kunnat eivät riittävästi ennakoi niiden vaikutuksia. Ulkoistamisien vaikutukset näkyvät niin kuntatyöntekijöiden asemassa kuin koko kunnan taloudessa.

Kuntien tekemät kilpailutukset suosivat suuria yrityksiä, koska niillä on tietyt valmiudet tuottaa esimerkiksi laatujärjestelmiin sopivia tuloksia. Kilpailutuksissa ei kuitenkaan oteta huomioon tilannetta, jossa yrityksen asema monopolisoituu, toisin sanottuna pienemmät yritykset eivät pysty tämän rinnalla kilpailemaan.

Tällaisen aseman saavutettuaan mikään ei estä myöskään hintojen nostoa. Kunnallisen päätöksenteon näkökulmasta ulkoistamisen kautta ulkoistetaan myös valta. Vallan päätyessä yritysten johdon käsiin, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kapenevat. Tämän vuoksi palveluiden ulkoistamispuheeseen tulee suhtautua vakavasti erityisesti kuntavaalien yhteydessä.

Ulkoistamiset osuvat rankalla kädellä erityisesti kuntatyöntekijöihin. Ulkoistamisen yhteydessä ei kenenkään työpaikka ole turvattu.

Tasa-arvoneuvottelukunnan mukaan kuntien työntekijöistä noin 78 prosenttia on naisia. Yli 80 prosenttia kuntien työntekijöistä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa eli juuri niillä aloilla, jotka kuitenkin koetaan hyvinvoinnin kannalta tärkeimmiksi. Tätä kannattaakin erityisesti naisten miettiä vaaliuurnilla.

Koko kunnan talouden näkökulmasta on myös hankala ymmärtää sitä puhetta, jonka mukaan ulkoistaminen tulee halvemmaksi verrattuna kuntien tuottamiin palveluihin.

Jos mietimme koko kunnan talouden kaarta, johon ihmisten kulutus on yhteydessä, onkin oikeastaan vaikea perustella koko ulkoistamista. Ulkoistaminen vie rahat suuryritysten mukana, kun taas kuntien järjestämien palveluiden kautta raha jää kuntiin.

kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 23.9.2012