Kokoomuksen yksityistämishalut tuntuvat saavan jatkoa.  Tällä viikolla saimme kuulla muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Kokoomuksen Arto Satosen suusta, kuinka Destian myymisessä ei olisi kuitenkaan kyse poliittisesta kysymyksestä. Mikähän Satonen sitten kuvittelee olevansa jos ei poliitikko eduskunnassa? Kysymys on nimenomaan poliittisesta asiasta, josta hallituksessa käymme paraikaa vääntöä. Kokoomuksen yksityistämistalkoissa on kyse ennen kaikkea kokoomuslaisesta politiikasta, jossa valtion toimintoja halutaan siirtää yksityisten osakkeenomistajien rahastusautomaatiksi.
 
Destian tapauksessa poliittinen vääntö käydään siitä, miten kukin taho katsoo parhaaksi tavaksi järjestää tiehankkeet, niistä päättämisen sekä edistää työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Näistä olemme vasemmistossa Kokoomuksen kanssa eri mieltä seuraavista syistä.
 
Ensinnäkin yksityistäminen johtaa epävarmuuden ilmapiiriin. Kuka tai mikä taho varmistaisi, että Destian tapauksessa teiden rakentaminen toteutuisi tilanteessa, jossa niiden omistamisesta vastaisivat yksityiset yritykset, joiden ”yritysvastuu” perustuu ennen kaikkea voittojen tavoitteluun. Kuka tiet ylipäänsä rakentaa, jos ne eivät tuota voittoa? Suomessa tiet on rakennettu yhteiseen käyttöön, yhteiseksi hyväksi, joiden käyttö ja rakentuminen ei voi perustua voittojen kerryttämiseen. Tiet ovat julkista ja välttämätöntä infrastruktuuria, jota ilman yhteiskunta ei toimi.
 
Toisekseen Destian 1600 työntekijää tuskin olisivat innoissaan yksityistämishankkeista, kun sen on selkeästi nähty huonontavan työntekijöiden asemaa. Näin on käynyt esimerkiksi vanhusten hoidossa henkilöstövajauksen puutteellisten resurssien muodossa. Ammattiliittojen huoli Destiasta on siis hyvin perusteltua.
 
Kolmanneksi emme voi varmistaa millainen yritys ostaisi Destian. Kuka valvoisi, että yritys jättäisi verovarat Suomeen yhteiseen pottiin, kun on nähty kuinka helposti ylikansalliset yritykset pakenevat veroparatiiseihin?
 
Vasemmistossa katsomme, että yksityistäminen voi ennen kaikkea johtaa vääristyneeseen kilpailuun ja monopolisoitumiseen.  Omistuksen keskittymisen myötä teiden hinnat eivät, kuten usein väitetään, tule alas, vaan päinvastoin.  Destian myynnin tuloksena kukaan ei valvoisi mihin teitä rakennettaisiin.  Me emme halua, että valta tiehankkeista lahjoitetaan yrityksille. Tiet, niiden laatu ja ylläpito on varmistettava ja turvattava kaikissa olosuhteissa. Tämä tapahtuu parhaiten parlamentaarisen päätöksenteon perusteella ja tuloksena.
 
Jos nämä eivät Satosen ja Kokoomuksen mukaan ole poliittisia kysymyksiä, niin sitten miettisin uudestaan politiikassa mukana oloa. Vasemmistossa olemme kyllästyneitä yksityistämishankkeisiin jo yksinkertaisesti siitä syystä, että ne eivät tuota tulosta; ne eivät ole taloudellisesti järkeviä eivätkä luo hyvinvointia. Destiaa ei näistä syistä tule yksityistää.