Tänään eduskunnassa käsitellään lakialoite, jonka mukaan suomalainen korkeakoulutus ei olisikaan maksuton kaikille riippuen tämän kotimaasta. Lakialoite, jonka mukaan EU ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta voitaisiin periä lukukausimaksu, on jatkoa nykyiselle kokeilulle, jonka vaikutuksia on hädin tuskin ehditty tutkimaan. Kokeilun aikana maksullisissa koulutusohjelmissa oli 110 opiskelijaa, joista suurin osa sai kuitenkin kokoaan tai osittain erityisen stipendin opiskelua varten suomalaiselta yliopistolta.

Erityisesti opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK ovat kritisoineet aloitetta. Järjestöjen mukaan kokeilu ei ole tuottanut sellaisia tuloksia mitä sillä mahdollisesti lähdettiin hakemaan vaan se on ollut tappiollinen ja voi jatkossa pikemminkin karkottaa opiskelijoita Suomesta, kun houkutella heitä tänne lisää.

Kansainvälisellä tasolla Suomea on arvostettu maana, joka on pystynyt järjestämään maksuttoman koulutuksen kaikille riippumatta opiskelijan sukupuolesta, kansallisuudesta tai varallisuudesta. Tämä on ollut lähtökohta oikeudenmukaiselle ja tasa-arvoiselle hyvinvointivaltiolle.

Nyt tämän lakialoitteen 116 allekirjoittanutta kansanedustajaa ( kok, ps, sd, kd, kesk, rkp) haluaa lähteä purkamaan suomalaista koulutusjärjestelmää asettamalla ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Lukukausimaksut, jotka kohdistuisivat EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville, ei asettaisi vain suomalaisia ja näistä maista tulevia opiskelijoita eriarvoiseen asemaan keskenään vaan myös ulkomailta tulevat opiskelijat valikoituisivat sen mukaan onko heillä varaa maksaa lukukausi maksuja saatikka asua Suomessa.

Lakialoitteen tekijät katsovat, että kehitysmaista, eli juuri köyhimmistä alueilta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut voitaisiin maksaa kehitystyöhön suunnatuista varoista tai stipendijärjestelmällä. Talouden taatuman aikaan varojen etsiminen muualta tarkoittaisi varmasti leikkauksia muista tärkeistä kohteista. Kehitystyövarat tulee edelleen kohdistaa sinne missä apua tarvitaan eli kehistysmaihin, jossa parannetaan kehitysmaassa asuvien asemaa. Oikeudenmukaisella ja riittävän progressiivisella verotuksella maksuton korkeakoulutusjärjestelmä voidaan taata kaikille yhtäkkisten muista kohteista otettavien leikkausten sijaan.

Kansainvälistyvässä Suomessa ei ole varaa ryhtyä näin niputtamaan ihmisiä  eri luokkiin sen mukaan mistä maasta kukakin on kotoisin. Opiskelijat, ovat he sitten EU tai ETA-maasta, sen ulkopuolelta tai suomalaisia, käyvät usein opiskelun ohessa töissä, elävöittävät, osallistuvat ja elävät tulevaisuudessa todennäköisesti kauempaa kuin vanhempansa. Nyt olisi korkea aika kuunnella heitä itseään, siitä millaisen tulevaisuuden he haluavat.