Jyväskylän Keljonlahden rannalla seisoo päätöksenteon murheellinen monumentti, uudehko voimala, jonka piti tuottaa jyväskyläläisille lämpöä turpeen ja puun avulla. Nyt harkinnassa ovat 17 miljoonan euron uusinvestoinnit, jotta puuttuva biomassa voidaan korvata hiilellä! Kehitys on täysin nurinkurinen. Meidänhän pitäisi ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentää päästöjä eikä lisätä niitä.

Keski-Suomesta pieni Kuhmoinen kuuluu ns. Hinku –kuntiin. 2008 Suomen ympäristökeskus ja yritysjohtajat ideoivat uuden tavan, jolla kunnat voivat pyrkiä hiilineutraaleiksi (Hinku = kohti hiilineutraalia kuntaa). Tässä hankkeessa edetään ruohonjuuritasolta ylöspäin ja sitoutetaan niin kuntalaiset kuin virkamiehet ja yrityksetkin toimimaan yhteisen päämäärän eteen.

Nyt viiden vuoden jälkeen tulokset ovat rohkaisevia. Kuhmoinen on aivan kuntalistan kärjessä. Alkuperäisten Hinku-kuntien (Kuhmoinen, Padasjoki, Mynämäki, Parikkala ja Uusikaupunki) viidenneksen päästövähennys on saavutettu neljässä vuodessa. Käytännössä nämä tulokset edustavat ei-päästökauppasektoria, joiden osalta Suomi tavoittelee 16 %:n päästövähennystilannetta vuoteen 2020 mennessä.

Uusia kuntia hankkeeseen on liittynyt kymmenkunta ja tavoitteena on saada mahdollisimman moneen kuntaan hiilineutraaliprosessi.  Hankkeen takan olevien Tekesin, Suomen ympäristökeskuksen, kumppaniyritysten ja mukana olevien kuntien tarkoituksena on saada koko Suomea koskeva asenne- ja toimintatapamuutos. Kun hanke on ollut epätavallinen, siihen on ollut vaikea löytää rahoitusta. Syke ja Kuntaliitto ovat tehneet yhteistyötä ja Syke kokoaa hankkeen avuksi nyt asiantuntijaorganisaatiota, eikä olisi pahitteeksi, jos valtiovaltakin ryhtyisi Hinkun ”kummiksi”. Kansalaisten omaa aktiivisuutta kannattaa tukea. Hinkun tulokset puhuvat puolestaan. Milloinkahan Jyväskylä olisi Hinku-kunnossa?