Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina (27.5.2013), että palveluseteleitä käytetään paljon erityisesti Jyväskylässä. PIdän Jyväskylän apulaiskaupunginjohtajan Pekka Utriaisen lausuntoja palveluseteleiden hyödyistä melko lyhytnäköisinä ja huolestuttavina kuntalaisten peruspalveluiden turvaamisen näkökulmasta.

 

Vuoden 2013 sosiaalibarometrin mukaan kolmannes kunnista on palauttanut ostopalveluita kunnan omaksi työksi nimenomaan kustannus- ja laatusyistä. Siinä missä monissa muissa kunnissa on ymmärretty palauttaa palveluita kuntien omaksi työksi, näyttää siltä, että Jyväskylä tekee päinvastaista politiikkaa. Tähän on puututtava, sillä pitkällä aikavälillä ulkoistetut palvelut eivät tule halvemmaksi kunnalle eikä kilpailuttamisen kustannustehokkuudesta ei ole mitään takeita.

 

On myös viitteitä siitä, että ostopalveluissa palveluiden laatu kärsii. Tällä on suoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, jonka pitäisi olla etusijalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Ihmisten hyvinvoinnin tulee olla palveluiden tuottavuuden mittari, ja tämän tulee näkyä myös päätöksenteossa. Kuntien omana työnä tuotetut palvelut mahdollistavat palveluiden demokraattisen valvonnan, mikä on ainut tapa estää yksityisten monopoliasemien synty. Vain omilla palveluilla voidaan taata, että verorahat jäävät kuntiin.

 

Terveysasemien ruuhkien purkaminen palvelusetelein ja kustannustehokkuuden retoriikalla on kestämätöntä politiikkaa. Palveluseteleillä omavastuuosuus saattaa nousta osalle käyttäjistä liian korkeaksi. Jonojen lyhentämiseksi kuntien tulee investoida lääkäreiden ja lisähenkilökunnan palkkaamiseen.

 

Vain yhdenvertaisilla ja  kunnan omana työnä tehdyillä palveluilla voidaan taata  hyvinvointipalvelut kaikille.