Hyvät toverit,

Erityisesti laman korvilla ja talouskasvun ollessa heikkoa vappupuheet, kevätjuhlapuheet ja yritysten palaveripuheet alkavat toiveilla yhteishengen kohottamisesta. Tätä seuraa usein puhe “vaikeista päätöksistä”, joilla tarkoitetaan yleensä leikkauksia, lomautuksia ja irtisanomisia.

Nämä “vaikeat päätökset” sattuvat erityisesti niihin ihmisiin, joilla ei ole voimavaroja osallistua ja vaikuttaa oman elämänsä hallintaan. Nämä ihmiset eivät kuulu poliittiseen tai taloudelliseen eliittiin.

Hyvät toverit, kysyn, onko meillä varaa enää yhteenkään ”vaikeaan päätökseen”?

Vaikeiden päätösten sijaan meillä on vaihtoehtoja, jotka ovat moraalisesti ja - kyllä - taloudellisesti kestävämpiä kuin ne monet päätökset, joita on viime aikoina niin politiikassa kuin talouselämässä tehty. Talouden realiteetit ovat aina seurausta tietoisesta politiikasta, eli niille on myös vaihtoehtoja.

Vuonna 1995 Suomi liittyi kansanäänestyksellä Euroopan unioniin. Vastaavaa kansanäänestystä ei toimitettu Suomen liittyessä Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun. EU:n tavoitteena oli yhtenäistää Eurooppaa: luoda rauhaa sekä vapautta liikkua, opiskella ja tehdä työtä ilman esteitä. Emuun liittymistä taas perusteltiin taloudella. Yhteisen valuutan toivottiin vakauttavan Suomea taloudellisissa suhdanteissa.

Hyvistä tavoitteistaan huolimatta yhdentynyt Eurooppa on nyt jälleen jakautumassa, tällä kertaa köyhtyviin kriisimaihin ja vauraisiin maihin. Vauraat maat haluavat säilyttää hyvinvointivaltion kotonaan, mutta pakottaa köyhemmät talouskuriin, jotta rahoitusmarkkinahurjastelussaan epäonnistuneet pankit saataisiin armahdettua.

Samalla yhteiskunnan ilmapiiri kiristyy kaikkialla. Tämä ei ole sattumaa. Oikeistovoimat osaavat käyttää huonoa taloustilannetta ja turvattomuutta hyväkseen. Tämä näkyy Suomessakin oikeistolaisen populismin hyväksymisenä, vaikka taustalla ovat usein rasistiset, homofobiset ja naisvihamieliset ajatukset. Kreikassa leipäpaketteja jakaa äärioikeistopuolue, värväten samalla uusia jäseniä joukkoihinsa. Suomenkin kasvavissa leipäjonoissa on alettu tarkistamaan henkilöpapereita.

Hyvät ystävät, meillä ei ole varaa talouskuriin!

Vihapuheen ja syrjinnän taustalla on yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja osattomuus.
Jos et saa ruokaa, tai pääse hoitoon, syntyy helposti konflikteja. Suomessa julkista sektoria on kavennettu ja sen rahoituspohjaa heikennetty veronalennuksilla ja verovälttelyn mahdollistavilla uudistuksilla kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä näkyy konkreettisesti käyttämiemme julkisten palveluiden heikentymisenä ja etääntymisenä. Hyvinvointipalveluista on tullut maksupalveluita, joihin ei kaikille ole varaa.

Hyvät kuulijat,

Hallituksemme hankkeista erityisesti vanhuspalvelulaki ja nuorten yhteiskuntatakuu ovat minulle tärkeitä. Vanhuspalveluiden osalta olemme taistelleet Jyväskylässä erityisesti omaishoidon rahoituksen kanssa. Omaishoidon kuntoon saamiseksi on tärkeää pystyä rakentamaan kaikille iäkkäille sellainen palvelujärjestelmä, jossa he tulevat kuulluiksi ja hoivatuiksi. Tämänhetkinen tilanne ei korjaannu lisäleikkauksilla ja alibudjetoinnilla. Arvokasta vanhuutta ei voi kustannustehostaa.

Hoivatyöntekijän ja asiakkaan suhde on mitattava muulla kuin tuottavuudella. Tulosohjauksen sijaan palveluiden järjestämistä on ohjattava vaikuttavuudella.

Myös viimeaikaiset havainnot siitä, että ulkoistetut ja yksityiset palvelut eivät tule halvemmaksi, laadusta puhumattakaan, on saanut kuntapäättäjät näkemään vaihtoehtoja. Osa kunnista on ottanut palveluita takaisin kuntien omaksi työksi. Vain tämä mahdollistaa palveluiden demokraattisen valvonnan ja estää yksityisten monopoliasemien synnyn. Vain omilla palveluilla voidaan taata, että verorahat jäävät kuntiin.

Palveluiden lisäksi kuntien on otettava omaa kehittämistyötään enemmän itselleen sen sijaan, että sitä ostettaisiin kalliilla konsulttiyrityksiltä. Nyt ulkopuolisten konsulttien laatimien kehittämisohjelmien tulokset näkyvät uusina ulkoistamisina ja palveluiden entistä laajempana avaamisena voitonteon välikappaleiksi. Tälle keinotekoiselle markkinoiden ja talouskasvun luomiselle on laitettava stoppi.

Hyvät kuulijat,

Meille on syntymässä kahden kerroksen työmarkkinat eri ihmisryhmien välille. Samanaikaisesti kun meillä kärsitään työttömyydesta, on meillä työvoimapula erityisesti hoiva- ja siivousalalla. Suomeen kriisimaista ja Euroopan ulkopuolelta tulevia työntekijöitä ei tule tästä rangaista huonoilla palkoilla ja työolosuhteilla. On nähty, että tämän johdosta työväestöä asetetaan toisiaan vastakkain, minkä tarkoituksena ja seurauksena on palkkojen alas polkeminen. Vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen on nyt korkea aika yhdessä ryhdistäytyä tällaisen huonon kehityksen ehkäisemiseksi.

Meidän tulee pystyä edustamaan koko työväkeä, pienyrittäjiä, pätkätyöläistä, freelancer-toimittajia, taiteilijoita, tutkijoita ja muita silpputyöntekijöitä siinä missä telakkatyöläistä, sillä kukaan muu ei sitä tee. Työelämä on muuttunut ja se vaatii muutoksia myös ay-liikkeeltä. Vasemmiston ja ammattiyhdistysliikeen tulee olla jäseniään varten eikä toisin päin.

Hyvät toverit,

Työttömyys on lisääntynyt pahimpien kriisimaiden lisäksi myös Suomessa. Elinkeinoelämän vaatimukset palkanalennuksista ovat sekä kestämättömiä että härskejä. Erityisesti nuoriin kohdistetut heikennysvaatimukset ovat koventuneet.

Nuorten työttömyyden ehkäisemiseksi on hallitus asettanut nuorten yhteiskuntatakuun. Yhtenä syynä, sille miksi nuoret eivät työllisty on nähty huono työmarkkinatilanne. Kehysriihen päätös laskea yhteisöveroa oli erityisen kova vasemmistolle. Tällä hallitus tavoittelee kehitystä, jonka seurauksena yritykset ryhtyvät investoimaan ja osallistuvat myös nuorten työllistämistalkoisiin.

Vasemmistolle ei kuitenkaan riitä työpaikkojen perässä juokseminen millä tahansa ehdoilla. Ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo tulee turvata, myös silloin, kun ei ole työtä tai työstä maksettava korvaus ei kata perustarpeisiin meneviä kuluja. Pitää olla luottamusta tulevaisuuteen ilman jatkuvaa kilpailutusta työmarkkinoiden ehdoilla.

Hyvät kuulijat,

Tämän hetkinen politiikka joka perustuu vaihtoehdottomuuden mantralle on tulossa tiensä päähän. Olemme nähneet kuinka leikkauspolitiikka ei toimi. Näimme tämän viimeksi 90-luvun taantuman ja laman hoidossa. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä toisin.

Meidän on uudistettava talouspolitiikkaamme suuntaan, joka ottaa huomioon talouden realiteettien sosiaaliset vaikutukset.

Euroopan talouskriisin hoitoa on kritisoitu ja tälle talouskurille perustuvat luvut excel-taulukoineen on osoitettu vääriksi. Uskottujen taloustieteilijöiden luvut on haastettu.Tämä osoittaa, että talouden realiteetit on siis neuvoteltavissa uusiksi. Nyt on mahdollisuus tehdä oikeudenmukaisempaa politiikkaa, jossa kriisimaiden ihmisiä ei kuriteta finanssimaailman sotkuista.

Puhe talouskasvusta ei ole riittävä, jos sen vaikuttavuudelle ei ole laskettu hintaa. Yhteiskuntamme on riittämättömän talous- ja sosiaalipolitiikan seurauksena ajautunut tilanteeseen, jossa universaaleille oikeuksille perustuva sosiaaliturvajärjestelmämme ei enää toimi.

Vaihtoehtona nykyiselle, liian jäykälle sosiaaliturvajärjestelmälle on ehdotettu siirtymistä vastikkeettomaan perustuloon. Perustulo on saanut kannatusta yli puoluerajojen. Vasemmiston mallissa siirtyminen perustuloon on taloudellisesti mahdollista verotusta muuttamalla.

Perustulon tarkoitus ei ole kannustaa osa-aikatyöhön sinänsä tai lisätä pätkätöitä vaan vastata nykyiseen työmarkkinatilanteeseen. Se antaa mahdollisuuden osallistua työmarkkinoille ilman pelkoa etuuksien menettämisestä, mutta ennen kaikkea se palauttaa luottamuksen hyvinvointivaltioon ja luo turvallisuutta ja mahdollisuuksia ottaa oma elämä haltuun.

Hyvät toverit meillä on vaihtoehtoja!