Hyvät kuulijat, hyvät toverit,

Vappu on työn ja sivistyksen juhla. Kun juhlimme vappua, juhlimme myös kevättä, talven päättymistä ja elämän voittoa kuolemasta. Luotamme, että joka vuosi kevät tulee. Yhteiskunta ei kuitenkaan pyöri yhtä varmaa rataa. Työn ja sivistyksen jatkuvuus riippuu ihmisen toiminnasta – tai toimimattomuudesta.

Tänä keväänä tehdyt poliittiset päätökset eivät anna juhlan aihetta niin työlle, sivistykselle kuin ihmisillekään.

Usein harmaaksi ajateltu Suomemme on ristiriitojen maa. Olemme monella tavalla hyvin vauraita: on tultu pitkälle 1900-luvun alkupuolen köyhyydestä ja armottomasta, jakautuneesta yhteiskunnasta. Olemme suhteellisen terveitä ja koulutettuja, ja meillä on epäkohdistaan huolimatta kattava ja toimiva hyvinvointivaltio. Viime vuosina kansainväliset aikakauslehdet ovat kehuneet Suomea kilpaa.

Tästä huolimatta olemme vakavissa ongelmissa. Ne voidaan tiivistää kahdeksi:

Suomi on työttömyyskriisissä, ja toinen kriisi nousee siitä, miten ongelmiin vastataan leikkaamalla julkista taloutta ja kaikkein heikoimpien turvaa. Suomessa on noin 400 000 työtöntä ja EU:n arviointiperusteiden mukaan 900 000 köyhää tai syrjäytymisvaarassa olevaa.

Kärsimme edelleen muun Euroopan kanssa vuoden 2008 rahoitusromahduksesta ja sitä edeltäneestä uskomuksesta, että sääntelemättömät rahamarkkinat tulevat luomaan loputtomasti kasvua ja hyvinvointia. Suomen vahvat vientialat metalliteollisuus, elektroniikkateollisuus ja metsäteollisuus ovat ajautuneet heikoille. Viime päivien iloiset investointiuutiset ovat ikävä kyllä toistaiseksi vain poikkeuksia suhdanteessa.

Teollisuuden sukeltaessa osa suomalaisista ajattelee, että yhteisesti rahoitettu hyvinvointi tulee liian kalliiksi. He haluaisivat pitää suuremman osan tuloista vain itsellään, tai uskovat sinisilmäisesti, että jos rikkaiden vastuuta ei kevennetä, hyvinvointivaltio romahtaa kokonaan.

Heidän mukaansa hyvinvointi vaatii talouskasvua, mutta eivät osaa tai halua ymmärtää, että kasvu vaatii pohjakseen hyvinvoivan ja osaavan väestön; ja että laskusuhdanteessa talous vaatii leikkausten sijaan elvytystä ja toimivaa perusturvaa.

Hyvät toverit,

1990-luvun laman virheitä, leikkauslistoja ja menetettyjä ikäluokkia ei saa toistaa.

Maaliskuun kehysriihessä Suomen hallitus päätti leikkauksista, jotka osuvat pahiten pienituloisiin ja epävarmassa asemassa oleviin: työttömiin, pienipalkkaisiin, eläkeläisiin, huoltajiin, opiskelijoihin, pätkätyöläisiin, lomautettuihin, sairastaviin.

Leikkauksia tehdään mm. eläkkeiden, perusturvan ja ansioturvan indeksikorotuksiin, lääkekorvauksiin sekä opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja asumiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotetaan, asuntolainan korkovähennystä tiukennetaan ja työmatkavähennysoikeutta kavennetaan.

Vasemmisto osallistui Kataisen hallitukseen omilla tavoitteillaan ja ehdoillaan. Näistä tärkeimmät olivat perusturvan parantaminen ja tuloerojen kaventaminen. Nyt kehysriihessä kaikki muut hallituspuolueet olivat valmiit ottamaan heikoimmilta, kuten myös sopeuttamaan valtiontaloutta yhteisen linjan vastaisesti enemmän leikkauksilla kuin veronkorotuksilla. Tämä teki vasemmiston jatkamisen hallituksessa mahdottomaksi.

Hyvät toverit,

Erityisen vastuutonta on laittaa lapset ja vanhukset maksamaan hallituksen velkapelkoa.

Lapsilisiä leikataan 110 miljoonalla, vaikka lapsilta on leikattu jo aiemminkin jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset. Suomessa 120 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys vaikuttaa lasten terveyteen, koulumenestykseen ja henkiseen hyvinvointiin ja lisää syrjäytymisriskiä myöhemmällä iällä. Se rasittaa erityisesti pahasti pikkulapsiperheitä, joissa myös vanhemmat ovat yleensä nuoria ja pienituloisia. Suuri osa muistakin leikkauksista kasaantuu samojen pienituloisten perheiden maksettaviksi. Ne tulevat lisäämään kasvussa olevaa lasten köyhyyttä entisestään ja heikentämään heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan.

Työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden lainmukaisista indeksikorotuksista nipistetään 68 miljoonaa. Tämä jättää eläkeläisten tulot hintojen noususta jälkeen, ja tulee lisäämään eläkeläisköyhyyttä. Eläkeläisiin sattuvat tämän lisäksi erityisesti lääkekorvausleikkaukset, sillä he tarvitsevat lääkkeitä muita kansalaisia enemmän lääkkeitä.

Lapset ja eläkeläiset eivät saisi joutua hallituksen leikkaushimon kohteeksi, kun maltillisillakin pääomiin kohdistuvilla verouudistuksilla, esimerkiksi osinkoveron nostamisella tai varallisuusveron palauttamisella, saataisiin helposti kerättyä valtiolle samansuuruiset tulot.

Leikkuriin joutuvat myös koulutus ja sivistys, ja samassa hallitusohjelman kirjaus maailman osaavimmasta kansasta.

Korkeakoulujen perusrahoituksesta ammennetaan jälleen, kun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus puolitetaan. Samalla yliopistoille halutaan antaa kerätyn yksityisen rahan päälle entistä suurempaa vastinrahoitusta, mikä hyödyttää käytännössä eniten suurimpia ja rikkaimpia yliopistoja.

Korkeakouluverkon karsimista edistetään hiljaisemmin rahoituksen kautta, kun suurimmat aloituspaikkojen leikkaukset ja yhdistämiset kaatuvat kansan vastustukseen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on tällä hallituskaudella jo ikävästi joutunut leikkauspolitiikan koelaboratorioksi.

Hyvät toverit,

Vasemmisto tulee jatkossakin puolustamaan korkeakoulutuksen alueellista kattavuutta.

Suomalaisen hyvinvointivaltion periaatteisiin ja vahvuuksiin on kuulunut myös alueellisten varallisuuserojen tasoittaminen sekä investoiminen vanhastaan vähemmän vauraiden alueiden taloudellisiin mahdollisuuksiin. Tämä politiikka – maltti vaurastua – on nyt meiltä kateissa.

Tänä päivänä pohjoisen Suomen tulevaisuus on sellaisessa Arktisen alueen elinkeinotoiminnassa, joka luodessaan työtä ja hyvinvointia edistää samalla ympäristön suojelua ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä. Luonnonvarat ja maantiede ovat Pohjoisen vahvuus. Meidän on toimittava niin, että ne säilyvät puhtaina ja elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.

Vaikka onnistuisimmekin kääntämään kehityksen kestävämmäksi, maailman väestönkasvu ja valitettavasti myös ilmaston lämpeneminen tulevat kiihtymään vielä jonkin aikaa. Pohjoinen Suomi ei siis todennäköisesti tule aina olemaan etäistä korpea, vaan muulle maailmalle arvokasta ja sijainniltaan tärkeää maaperää.

Siksi nyt on oikea aika panostaa pohjoisen infrastruktuuriin: liikenneyhteyksiin kuten teihin, rautateihin, Perämeren satamiin ja väyliin Jäämerelle, sekä Arktisen alueen tutkimukseen, koulutukseen ja osaamiseen.

Hyvät toverit,

Seuraavan hallituksen on toteutettava Arktisen kehityksen ohjelma, jolla nostetaan kestävien pohjoisten elinkeinojen työllisyyttä ja osaamista Suomessa.

Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, perusturvasta ja aktiivisesta julkisesta sektorista on pidettävä kiinni sekä hyvinä että huonoina aikoina. Yhteiskunnan tulee huolehtia erityisesti heikoimmassa asemassa olevista ja eniten huolenpitoa tarvitsevista, kuten lapsista, vanhuksista, sairaista ja syrjäytyneistä, mutta huonoina aikoina kaikkien muidenkin pitää voida nojata perusturvaan.

Varallisuus, tulot, ja ihmisistä riippumattomat olosuhteet eivät saa asettaa heitä keskenään eriarvoisiin asemiin. Oikeudenmukaisuus, heikoimpien puolustaminen ja ympäristön kunnioittaminen ohjaavat Vasemmiston toimintaa. Meillä on vaihtoehto Suomen ja Euroopan uudistamiseksi kestävämmäksi ja inhimillisemmäksi, ja tulemme panemaan sen toimeen nyt europarlamenttivaaleissa ja eduskuntavaaleissa.

Hyvät toverit, toivotan teille iloista vappua!