Hyvät ystävät ja kuulijat,

 
Minun nimeni on Eila Tiainen ja olen vasemmistoliiton ensimmäisen kauden kansanedustaja Keski-Suomesta. Ensinnäkin tahdon kiittää tästä mahdollisuudesta ja kutsusta tulla kertomaan teille terveisiä Etnosta, jonka vara-jäsen minä olen. Etno eli etnisten suhteiden neuvottelukunta on hallituksen asettama laajapohjainen asiantuntijaelin. Valtakunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Meidän tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa eri ministeriöitä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa meillä on jäseniä 33, varajäsenineen, joista minä olen siis yksi.
 
Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ovat edustettuina muun muassa sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK ry, Akava ry ja STTK ry. Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä edustavia tahoja ovat SONDIP ry (Varsinais-Suomen Monikulttuuristen yhdistysten liitto ry), Monikulttuurisuusyhdistys Familia Club ry, Suomen Islam-seurakunta (suomalainen tataariyhteisö), Helsingin juutalainen seurakunta, Suomen Somaliliitto ry, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto (SVYL/FARO) ry sekä Monika-Naiset liitto ry.
 
Valtakunnallisen neuvottelukunnan lisäksi ETNO toimii myös paikallisilla neuvottelukunnilla, joita on seitsemän eri puolilla Suomea. Alueellisten neuvottelukuntien jäsenet edustavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia, lääninhallituksia sekä keskeisiä kuntia, kansalaisjärjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Paikallisilla neuvottelukunnilla pyrimme siis varmistamaan myös alueellisen tasa-arvon toteutumisen monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Monimuotoisuus ei olekaan vain pääkaupunkiseudun asia vaan koskettaa koko Suomea.
 
Nämä alueelliset neuvottelukunnat pyrkivät edistämään erityisesti seuraavia asioita.
 
Ensinnäkin tarkoituksemme on edistää eri tahojen vuorovaikutusta ja etnisten vähemmistöjen järjestötoimintaa, tämä tarkoittaa siis ihan ruohonjuuritason toimintaa, johon kaikkien tulisi voida ottaa osaa.
 
Toiseksi neuvottelukunnat ovat velvollisia tekemään aloitteita hyviä etnisiä suhteita ja yhdenvertaisuutta edistäviksi toimenpiteiksi alueellisella ja paikallistasolla. Toisin sanottuna tämä tarkoittaa esimerkiksi aloitteiden tekemistä kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa.
 
Kolmanneksi pyrimme tarjoamaan alueellista ja paikallista näkemystä työjaoston ja valtakunnallisen neuvottelukunnan toimintaan sekä tehdä alueellisella ja paikallisella tasolla tunnetuksi maahanmuuttopolitiikkaa ja etnistä yhdenvertaisuutta ja etnistä monimuotoisuutta yhteiskunnan voimavarana. Tämä tarkoittaa siis tiedon ja ideoiden välittämistä paikalliselta tasolta valtakunnalliselle ja toisin päin.
 
Ennen kun kerron, mitä olemme ETNO:ssa viime aikoina tehneet ja mitä asioita olemme nostaneet erityisesti esille, kerron, että ETNO:n lisäksi, olen vasemmistoliiton maahanmuuttopoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Työryhmämme linjaa vasemmistoliiton näkemyksiä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ja toimii näin ollen eräänlaisena ajatushautumona- think tankina.
 
Toimin myös DEMO-nimisen verkoston puheenjohtajana, johon tulin valituksi ETNO:n tavoin tänä syksynä. DEMO taas on eri puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyöyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea suomalaisten puolueiden ja kehitysmaiden poliittisten liikkeiden välisiä yhteistyöhankkeita eli sen idea on edistää demokraattisia malleja politiikassa ja päätöksenteossa.
 
Vaikka olen uusi näissä kaikissa ryhmissä, näen jo nyt näiden ryhmien tärkeyden myös oman poliittisen työskentelyni eli kansanedustajan kannalta. Seuratessani niin eduskunnassa että lukiessani sanomalehtiä nykyistä suomalaista keskustelua maahanmuutosta, nostavat nämä kaikki kolme elintä tärkeitä asioita poliittiselle agendalle. Hyvänä pidän, sitä, että esimerkiksi maahanmuutosta ja etnisyydestä puhutaan valtamediassa nykyisin paljon, mutta tietyt puhetavat, jotka ovat saaneet liikaa tilaa, koen ongelmallisena. Lähellä vihapuhetta olevat tavat ja suorat vihapuhetta jäljittelevät tavat puhua monimuotoisuudesta, etnisyydestä ja maahanmuutosta pitäisikin kitkeä kokonaan pois suomalaisesta poliittisesta keskustelusta.  
 
Osallistumalla näiden mainitsemieni työryhmien toimintaan näen ja haluan korostaa, että maahanmuutto, demokratia ja yhdenvertaisuus liittyvät ja niiden tulee liittyä vahvasti toisiinsa, kuten myös tänään täällä on varmasti moneen otteeseen puhuttu ja todettukin. Kaikille ihmisille syntyperäänsä katsomatta tulee tarjota ja taata mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja erilaisia kanavia, joiden kautta osallistua sen kehittämiseen haluamallaan tavalla ikään, sukupuoleen, luokkaan, etnisyyteen tai ikään katsomatta. Nämä ovat myös periaatteita, joita ETNO pyrkii toteuttamaan.
 
ETNO kehittää yhdenvertaisuutta tänä vuonna eri tavoin. Annan tässä lyhyesti muutamia esimerkkejä näistä tavoista.
 
Ensinnäkin ETNO teki omat ehdotuksensa uuteen hallitusohjelmaan vuosille 2012-2014: ETNO otti kantaan muun muassa riittävän kielenopetuksen turvaamiseen maahanmuuttajille ja työelämän kehittämistä niin että se edistää suomeen muuttaneiden asemaa.
 
Viimeksi ETNO otti kantaa maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen. ETNOn mukaan on huolestuttavaa että suomeen muuttaneista nuorista syrjäytymisuhan alla on neli-viitiskertainen määrä suhteessa kantaväestöön. Tämän syrjäytymisen uhan syy on usein riittämätön koulutus. ETNO katsookin että näille Suomeen muuttaneille tulisi taata peruskoulun päättötodistus, joka ehkäisee tulevaisuudessa näiden nuorten syrjäytymistä.
 
Tässä oli nyt vain muutama esimerkki niistä asioista, joita ETNO pitää tärkeinä nostaa esille. Asioiden nostamisen esille ohessa ETNO kampanjoi myös konkreettisten keinojen avulla.
 
ETNO käynnisti tänä vuonna kampanjan nimeltä Meistä on moneksi. Kampanjan tarkoitus on kannustaa eritaustaisia ihmisiä, työyhteisöjä, vapaa-ajantoimijoita ja muita organisaatioita tekemään enemmän nimenomaan arjen yhteistyötä.
 
 "Yhdessä tekemistä ei määritä etninen tai uskonnollinen tausta. Arjessa toimimme äiteinä, isinä, eri alojen ammattilaisina, koululaisina, kulttuurin tai urheilun harrastajina" -kuuluu kampanjamme päälauseisiin. Ministeriö ja eduskuntatason laki- ja säädösviidakon lisäksi pyrimme siis vaikuttamaan myös arjen tasolla.
 
Viime kesällä järjestettiin esimeriksi jalkapallo-turnaus kyseisen kampanjan tiimoilta. Näenkin urheilun yhtenä konkreettisena esimerkkinä kulttuurityöpajojen ja muiden toimien ohella, jonka kautta varsinkin nuoret saadaan tekemään yhdessä mukavia asioita ja ikään kuin luontevasti tutustumaan toisiinsa.
 
Tällaista tapaa yhdistää hyvinvointia ja yhdenvertaisuusajattelua juuri nuorten parissa nostaa esille myös vasemmiston presidenttiehdokas Paavo Arhinmäki, joka on vastaava ministeri niin tasa-arvoon, urheiluun, kulttuuriin ja nuorten asioihin liittyvissä asioissa. Näenkin, että maahanmuuton, yhdenvertaisuuden ja demokratian kehittäminen ja edistäminen ovat tällä hallituskaudella myös yhä enemmän myös vasemmiston projekti, sillä pyrimme eroon kaikenlaisesta rasismista ja edistämään kaikkien suomessa asuvien oikeutta yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen, hyvinvointiin ja kulttuuriin, josta tämän päivän tapahtuma on oiva esimerkki ja jonka vuoksi olen ollut iloinen saadessani jakaa ajatuksiani teille.