Rikkidirektiivistä käydyssä keskustelussa ympäristönsuojelu ja suomalainen teollisuusala on usein laitettu vastakkain. Meriteollisuus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ainut alue, johon tulee kohdistumaan tiukempia ympäristöä huomioon ottavia vaatimuksia tulevaisuudessa. Ympäristönsuojelun sekä työllisyyden vuoksi on myös teollisuuden pystyttävä uudistumaan. Näistä uudistuksista meillä on jo esimerkkejä.

Rikkidirektiivi hyväksyttiin Euroopan parlamentissa viime vuoden lopulla suurella äänten enemmistöllä. Sitä edelsi täällä Suomessa monivaiheinen keskustelu direktiivin vaikutuksista. Rikkipäästöt ovat haitallisia ympäristölle ja ihmisen terveydelle. Laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden lasku 0,1 prosenttiin erityisen herkillä merialueilla Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa säästää 50 000 ihmishenkeä vuodessa, mikä joidenkin laskelmien mukaan tuottaa jopa 25-kertaiset taloudelliset hyödyt verrattuna sen aiheuttamiin kustannuksiin kuljetuksille.

Yhtä mieltä yli puoluerajojen eduskunnassa oltiin muun muassa siitä, että rikkidirektiivi vähentää terveyshaittoja, mutta samalla todettiin, että Suomen vientiteollisuus joutuu vaikeuksiin kohonneiden kuljetuskustannusten vuoksi. Arviot liikkuivat 500 miljoonan ja miljardin välillä.

Suomen viennin turvaamiseksi on kuitenkin valmisteilla kansallinen toimenpideohjelma. Jo nyt on tehty päätöksiä, joilla tuetaan siirtymistä vähärikkiseen polttoaineeseen. Esimerkiksi rikkipesureiden asennuksiin on osoitettu jo varoja. Samoin suunnitteilla on väylämaksu-uudistus, kuljetusten mittoja ja massoja koskeva esitys sekä satama- ja logistiikkaketjujen tarkastelu.

Rikkidirektiivin voimaantulo tarjoaa myös suuria uusia mahdollisuuksia teollisuuden alalle.

Rikkidirektiivistä on hyötyä esimerkiksi kotimaiselle konepajateollisuudelle. Rikkipesurien rakentamisella on työllistäviä vaikutuksia.

Cleantech-markkinat ja niiden nopea kehitys on syytä nostaa esille. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluita ja prosesseja sekä teknologioita, joiden kautta esimerkiksi yritykset ja teollisuuden alat ehkäisevät ja vähentävät kielteisiä ympäristövaikutuksia. Cleantech-alalla olevien yritysten ympäristötoimintaan liittyvä liikevaihto oli esimerkiksi vuonna 2010 jo 17,9 miljardia euroa, josta viennin osuus oli 12 miljardia ja ala työllisti 30 000 ihmistä.

Puhdasteknologian ja teollisuuden tueksi liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut yhteistyössä sidosryhmien kanssa nesteytetyn maakaasun käyttöönottoa laivaliikenteessä koskevan toimintaohjelman. Tässä öljyä korvaavan myrkyttömän ja rikittömän polttoaineen käyttöönotolle laaditaan toimenpideohjelma, joka arvioi toimintatarpeita monista eri käytännön näkökulmista.

Rikkipäästöjä säätelevän rikkidirektiivin rinnalla on siis paljon ympäristöystävällisiä mahdollisuuksia, joiden avulla Suomen vientiä ja työllisyyttä saadaan kasvuun.

IMO:n (Kansainvälisen merenkulkujärjestö) pääsihteeri Koji Sekimizun vieraili eduskunnassa 8.3. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa rikkidirektiivistä.