Vasemmiston ryhmäpuhe
Eila Tiainen
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 7.11.2013

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuusselonteon visio vuodelle 2030 - se, että kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää - saa vasemmiston tuen. Olen varma, että tämä heijastelee varsin monen suomalaisen tuntoja ja toiveita.

Selonteossa hahmotellut tavoitteet, kuten työn, yrittämisen ja oppimisen uusi liitto, ja ajatus sivistyksestä, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta menestyksen ja hyvinvoinnin perustana, eivät nekään juuri herättäne vastustusta laajoissa kansalaispiireissä.

Niitä koskevat näkemyserot nousevat esiin vasta käytännön politiikassa ja päätöksenteossa, kun kuljemme kohti 2030-lukua. Täydellistä yksimielisyyttä ei tule ollakaan - sehän olisi yhteiskunnallisen ajattelun ja demokraattisen harkinnan loppu.

Me vasemmistossa edellytämme tavoitteiden konkretisoinnissa oikeudenmukaisuutta ihmisille ja ympäristölle. Erityisesti ympäristöpoliittiset toimet ovat vaikeassa taloustilanteessa vaarassa jäädä vain pitkän aikavälin ohjelmiin kirjattujen toiveiden tasolle.

Selonteossa viitataan lyhyesti vaihtoehtoon, että talouskasvun tavoittelusta luovuttaisiin ja kulutusta pienennettäisiin. Tämä ratkaisu ei tunnu realistiselta, mutta kasvun ja hyvinvoinnin oikeudenmukaisempaa jakautumista on tutkittava ja pohdittava entistä aktiivisemmin.

Kaikki puheenvuorot ja aloitteet, myös sellaiset jotka nojaavat ympäristölle haitallisen elinkeinotoiminnan ja kulutuksen rajoittamiseen, ovat tarpeen, jos etsimme tosissamme kestävää kasvua.

Selonteko merkitsee myös irtisanoutumista umpimetsäläisyydestä, sillä tärkeänä osana Suomen menestystä nähdään aktiivinen kansainvälistymisen ja maahanmuuton ohjelma.

Suomalaisessa politiikassa umpimetsäläisyyttä heijastelee eduskuntaankin asti levinnyt muukalais- ja vähemmistövihamielinen populismi. Se ei edistä kasvua, kestävyyttä eikä oikeudenmukaisuutta, vaan asettuu näitä kaikkia vastaan.

Päättäjien ja kansalaisten onkin yhdessä ylitettävä sellainen henkinen taantuma, jossa vähemmistöt nähdään etupäässä potentiaalisina uhkina tai kustannuksina. Selonteon tavoite ulkomaisten opiskelijoiden määrän lisäämisestä on syytä huomioida nykyhetkessä, kun heille lyhytnäköisesti vaaditaan koulutusmaksuja.

Erityistä huomiota selonteossa saavat myös digitaalitalouden ja digitaalimurroksen eteneminen. Kyse ei ole enää vain informaatioteknologian ja palvelualojen noususta tärkeään asemaan, vaan digitaalitalouden levittäytymisestä kaikkialle talouteen ja yhteiskuntaan.

Tämä voi tarkoittaa entistä parempia lähtökohtia ihmisten palveluille, hyvinvoinnille, työlle ja luovuudelle.

Selonteko peräänkuuluttaa uusia kokeiluja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Julkisten palveluiden avaamista markkinoiksi se kuitenkaan ei voi tarkoittaa.

Tämä ei ole uusi, vaan ikivanha ajatus, joka saisi aikaan vain yksityisiä monopoleja, palkkojen polkemista ja kestämätöntä kasvua.

Digitaalimurroksessa on kyse myös valtavasta haasteesta sekä julkiselle että yksityiselle tietoturvalle ja tietosuojalle.

Arvoisa puhemies!

Olemme digitaaliturvallisuudessa vasta lähtöruudussa, kuten viimeaikaiset verkkovakoilutapaukset ikävästi osoittavat.

Vasemmisto painottaa, että kestävän kasvun, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat ratkaistavanamme jo tässä päivässä.

Tutustu valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon "Kestävällä kasvulla hyvinvointia" tästä linkistä